Autoimmuunisairaus · Hermosto

MS-tauti – multippeliskleroosi

Krooninen autoimmuunisairaus jossa immuunijärjestelmä hyökkää hermostoa suojaavaa myeliinituppea vastaan. Suomessa yksi maailman korkeimmista esiintyvyyksistä. Nykylääkityksillä useimmat potilaat elävät täysipainoista elämää.

Lääkäreiden tarkistama · Heinäkuu 2025 · Lähteet: Lancet Neurology, Neurology, Aivoliitto
7 500+
Suomessa
yksi maailman korkeimmista luvuista
20–40v
Tyypillinen sairastumisikä
naisia sairastuu 3× enemmän
90%+
Elää normaalia elämää
nykylääkityksillä

Mikä on MS-tauti?

MS-tauti eli multippeliskleroosi on krooninen autoimmuunisairaus jossa oma immuunijärjestelmä hyökkää keskushermoston – aivojen ja selkäytimen – hermosolujen ympärillä olevaa myeliinituppea vastaan. Myeiliini toimii hermosolun eristeenä ja mahdollistaa nopean hermoimpulssin kulun.

Kun myeliini vaurioituu, hermosignaalit hidastuvat tai katkeavat kokonaan. Tästä syntyy MS-taudin oireet jotka vaihtelevat sen mukaan mihin kohtaan hermostoa tulehdus osuu.

Miksi "multippeliskleroosi"?

Nimi kuvaa sairauden aiheuttamia muutoksia: multippeli = useita, skleroosi = kovettuma tai arpi. Aivot ja selkäydin saavat useita pieniä arpimuodostumia eli plakkeja myeliinivaurioiden kohtiin.

MS-taudin muodot

MS-tauti ilmenee useilla eri tavoilla. Muoto vaikuttaa hoitovalintaan ja ennusteeseen merkittävästi.

85% potilaista

Aaltoileva MS (RRMS)

Yleisin muoto. Pahenemisvaiheet vuorottelevat oireettomien tai vähäoireisten jaksojen kanssa. Useimmat MS-lääkkeet on kehitetty juuri tälle muodolle.

Toissijainen etenevä

Toissijainen etenevä MS (SPMS)

Kehittyy osalle aaltoilevaa MS:ää sairastavista vuosien kuluessa. Oireet alkavat hitaasti pahentua ilman selkeitä pahenemisvaiheita.

10–15% potilaista

Ensisijaisesti etenevä MS (PPMS)

Harvinaisempi muoto jossa oireet pahenevat tasaisesti alusta alkaen ilman pahenemisvaiheita. Esiintyy useammin vanhemmilla.

Hyvänlaatuinen

Hyvänlaatuinen MS (BMS)

Pienellä osalla potilaista tauti ei etene merkittävästi vuosikymmeniin. Diagnoosi tehdään jälkikäteen kun seuranta-aikaa on kertynyt.

Oireet

MS-taudin oireet vaihtelevat suuresti sen mukaan mihin kohtaan hermostoa tulehdus osuu. Sama potilas voi kokea eri oireita eri pahenemisvaiheissa.

Huom perheille: MS-taudin ensioireet menevät usein ohi itsekseen ja voivat tuntua merkityksettömiltä. Jos sinulla tai läheisellä on ohimeneviä näköhäiriöitä, puutumista tai lihasheikkoutta – ota yhteys lääkäriin. Varhainen diagnoosi ja hoito parantavat ennustetta merkittävästi.

Diagnoosi

MS-taudin diagnoosi perustuu McDonald-kriteereihin (päivitetty 2017). Diagnoosin tekeminen voi viedä aikaa koska oireet ovat epäspesifejä ja vaihtelevat.

Diagnostiset tutkimukset
  • MRI-kuvaus – tärkein tutkimus. Näyttää myeliinivaurioiden aiheuttamat plakit aivoissa ja selkäytimessä
  • Selkäydinnesteen tutkimus – osoittaa tulehduksen merkit keskushermostossa
  • Herätepotentiaalit – mittaavat hermoratojen johtonopeutta
  • Neurologinen tutkimus – kartoittaa toimintakykyä ja oireita

Hoito

MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta nykylääkkeillä taudin kulkuun voidaan vaikuttaa merkittävästi. Hoito koostuu kolmesta osasta: pahenemisvaiheiden hoito, taudinkulkuun vaikuttava lääkitys ja oireenmukainen hoito.

Pahenemisvaihe

Kortikosteroidit

Metyyliprednisoni lyhentää pahenemisvaiheiden kestoa. Ei vaikuta taudin pitkäaikaiskulkuun mutta nopeuttaa toipumista.

Lievä–kohtalainen

Interferonit ja GA

Beetainterferoni ja glatirameeriasetaatti ovat vanhimmat MS-lääkkeet. Vähentävät pahenemisvaiheita noin 30%.

Tehokas

Natalizumabi, okrelizumabi

Tehokkaampia biologisia lääkkeitä aktiiviseen MS:ään. Vähentävät pahenemisvaiheita jopa 70%. Vaativat seurantaa.

Uusin 2023–2025

Ofatumumabi, tolebrutinibi

Uusimmat BTK-estäjät ja anti-CD20-lääkkeet tarjoavat uusia vaihtoehtoja erityisesti etenevään MS:ään.

Ennuste

MS-taudin ennuste on parantunut huomattavasti viimeisten 20 vuoden aikana. Suurin osa potilaista elää pitkän, täysipainoisen elämän. Varhainen hoito on avain hyvään ennusteeseen.

Noin 15 vuoden kuluttua diagnoosista kolmannes potilaista käyttää apuvälineitä kävellessä, mutta kaksi kolmannesta liikkuu itsenäisesti. Kognitiiviset oireet ovat yleisiä mutta usein lieviä.

Perheille – käytännön tietoa