Harvinaissairaus · Verisairaus

Aplastinen anemia

Harvinainen mutta vakava luuytimen sairaus, jossa elimistö ei tuota riittävästi verisoluja. Nykyhoidoilla yli 80% potilaista paranee tai saa pitkäaikaisen vasteen.

Lääkäreiden tarkistama · Viimeksi päivitetty heinäkuu 2025 · Lähteet: NEJM, Blood, BSH-hoitosuositukset 2024
2–3
Esiintyvyys
tapausta / miljoona / vuosi Suomessa
>80%
Selviytymisaste
nykyisillä hoidoilla lapsilla
2–3 vk
Diagnoosiaika
oireiden alusta diagnoosiin

Mikä on aplastinen anemia?

Aplastinen anemia on harvinainen verisairaus, jossa luuydin lakkaa tuottamasta riittävästi verisoluja. Luuydin on luiden sisällä oleva pehmeä kudos, jossa syntyy kaikki veren solut: punaiset verisolut, valkoiset verisolut ja verihiutaleet.

Kun luuydin ei toimi kunnolla, veriarvojen lasku johtaa vakaviin oireisiin kuten voimakkaaseen väsymykseen, lisääntyneeseen infektioherkkyytteen ja verenvuototaipumukseen. Hoitamattomana sairaus on hengenvaarallinen.

Miksi "aplastinen"?

Nimi tulee kreikasta: a = ei, plastos = muodostunut. Luuydin on kirjaimellisesti "muodostumaton" – se on tyhjä ja korvautunut rasvakudoksella normaalin verisolutuotannon sijaan.

Syyt ja riskitekijät

Noin 70–80% tapauksista on hankittuja, eli sairaus ei ole synnynnäinen. Yleisin syy on oman immuunijärjestelmän virheellinen toiminta, jossa elimistö hyökkää omia kantasoluja vastaan.

Tärkeää perheille: Aplastisen anemian oireet voivat muistuttaa tavallista väsymystä tai flunssaa. Jos lapsella on jatkuva väsymys, epätavallinen mustelmaherkkyys tai toistuvat infektiot, ota yhteys lääkäriin verenkuvan tarkistamiseksi.

Oireet

Oireet johtuvat siitä, että kaikkien verisolulajien määrä laskee samanaikaisesti:

Diagnoosi

Diagnoosi tehdään yleensä kolmessa vaiheessa. Epäily herää usein normaalissa verenkuvassa, josta nähdään kaikkien solulinjojen mataluus (pansytopenia).

Diagnostiset tutkimukset
  • Verenkuva (PVK) – näyttää kaikkien solutyyppien määrät
  • Luuydinbiopsia – vahvistaa diagnoosin; näyttää tyhjän luuytimen
  • Virtaussytometria – sulkee pois PNH:n (paroksysmaalinen yöllinen hemoglobinuria)
  • Kromosomianalyysi – sulkee pois Fanconin anemian

Hoito

Hoito valitaan potilaan iän, taudin vaikeusasteen ja sopivan luovuttajan saatavuuden mukaan. Nykyisillä hoidoilla yli 80% lapsipotilaista saavuttaa pitkäaikaisen vasteen.

Ensisijainen alle 40-vuotiaille

Luuytimensiirto (HSCT)

Paras hoitovaihtoehto kun sopiva luovuttaja löytyy. Lapsilla onnistumisprosentti yli 90% identtiseltä sisarukselta. Voidaan käyttää myös rekisteriluovuttajalta.

Ensisijainen ilman luovuttajaa

Immunosuppressio (IST)

ATG + siklosporiini + eltrombopagi. Noin 70–80% potilaista saa vasteen. Nykysuosituksissa eltrombopagi lisätään hoitoon heti alusta lähtien (ASH 2026).

Tukihoito

Verensiirrot ja kasvutekijät

Punasolujen ja verihiutaleiden siirrot pitävät arvot turvallisella tasolla hoidon aikana. G-CSF tukee valkosolutuotantoa.

Uusin kehitys

Eltrombopagi + IST

RACE-tutkimus (NEJM 2022) osoitti eltrombopaginlisäämisen immunosuppressioon parantavan vastetta merkittävästi. Nyt uusien ASH 2026 -ohjeiden mukainen standardi.

Ennuste ja seuranta

Aplastisen anemian ennuste on parantunut dramaattisesti viimeisten 40 vuoden aikana. 1980-luvulla diagnoosi oli lähes aina kuolemaan johtava – nykyään yli 80% potilaista selviytyy pitkäaikaisesti.

Hoidon jälkeen säännöllinen seuranta on tärkeää, sillä pienellä osalla potilaista tauti voi uusiutua tai kehittyä muuksi verisairaudeksi (MDS tai AML). Seuranta jatkuu yleensä vuosia.

Perheille – käytännön tietoa

Lapsen vakava sairaus on valtava shokki koko perheelle. Tässä muutamia käytännön asioita joita perheet usein kysyvät: